image1

Suomisnäpin oma filosofi.

I FOUND ME

Jyväskylään ja kelaan ajatuksissani vikaa aikuskoulutuksen sessiota, joka just päättyi. Pääsin torstaina koskettamaan työelämän todellista rajapintaa kun poikkesimme VR:n pääkonttorilla. Ja tähän väliin on pakko sanoa, että "meidän poikiahan ei perkele haukuta"! Jätkät painaa tosissaan hommia raiteilla ja me vikistään sosiaalisessa mediassa. Inhimillisyyttä ja ymmärrystä, kiitos. Mutta asiaan. Parin päivän ajan ollaan funtsittu sitä omaa karaktääriä, millainen tiimivalmentaja minä olen? Jotenkin olen sokaistunut omaan osaamiseeni. Peili, johon olen tuijottanut viime aikoina ei ole kertonut kaikkea sitä mitä minä todella olen. Pinnan alle näkeminen on joskus haastavaa. Palaute, jota olen viime aikoina saanut oman elämänsä sankareilta ja rautaisilta ammattilaisilta on kasvattanut mua puolella metrillä. Kerrankin mulla on hartiat ja selkä suorana, rinnukset pullistuneena. Oon kiitollinen näille tyypeille, jotka on heittäytynyt tähän matkaan 110 lasissa ja jakaneet kokemuksia elämästään. Mitäköhän sitä vanhana pääsee kokemaan?

Jaa tää juttu:

Kysy tai kommentoi. Jutellaan.

0 kommenttia: