image1

Suomisnäpin oma filosofi.

PÄIVÄ NUMERO YKSI
















Itkut on itketty ja viimeiset sanat perheelle ja ystäville sanottu. Lähteminen ja etenkin luopuminen riipivät tänä aamuna. Rajua miten kaksi vahvaa tunnetta taistelevat keskenään sisälläni; innostus ja halu kokea ja nähdä maailmaa. Taustalla ikävä ja pelko, jotka tuovat tunteet näkyvimmin pintaan. Nyt en tunne ikävää enkä pelkoa sillä New York New York! Paspartuu ja kumppanit kuittaavat Amerikan maalta. Reilu 14 tunnin matkustaminen on takana päin ja pientä maistiaista saatiinkin jo Manhattanin valoista taksin kyydissä lentokentältä hostelliin kun Bangladeshin oma poika kyyditti meidät. New Yorkin kentällä heitettiin Lissulle, Sarille ja Annamarille morot, mimmit jatkoivat täältä Friscoon. Hostelli, Royal Park on Broadwayn varrella Upper-West Sidella metroaseman lähettyvillä. Käytiin porukall kreikkalais-italialaisessa raflassa vetämässä päivän ainoat kunnolliset lämpimät ateriat naamariin. MAISTU! Sain ennen reissuun lähtöä ystävältä viestin: muista olla läsnä. Sitä haluan tältä reissulta. Olla tässä ja nyt. Tässä hetkessä.

Jaa tää juttu:

Kysy tai kommentoi. Jutellaan.

2 kommenttia:

Hannastiina kirjoitti...

Oooh my god mulla iski just NYT tajuamisen tila asiaan että mä lähden ite kahden kuukauden päästä tuntemattomaan odottamattomaan maailmaan. yksin. Kiitos tämän tunteen herättämisestä tekstisi ja kuviesi avulla Joonas! Teidän reissu näyttää siis käynnistyneen ihan hyvin! Hei, ihan mieletöntä reissua! Oot niin kurko äijä että saat varmasti paljon paljon elämäniloa ja -kokemusta reissus aikana! Tsemii jäbä!

Joonas kirjoitti...

Whoop whoop Hankku! Ei oo enää kauaakaan kun säkin oon reissussa, mahtavaa!