image1

Suomisnäpin oma filosofi.

MENTIINKÖ LUJAA ETEENPÄIN VAI LUJAA PAIKOILLAAN


Kirjoitettu 1.2.2014

Tänään polkaistiin lohikäärmetanssien voimin hevosen vuosi käyntiin kiinalaisessa ajanlaskussa. Saavuttiin muutama päivä sitten Borneon saarelle Kota Kinabaluun, jonka väestö koostuu niin malesialaisista kuin kiinalaisista. Lentokentältä lähdettäessä heti ensimmäisen risteyksen jälkeen tokasin itsevarmana, että nyt ollaan löydetty oikeaan paikkaan. KK on osoittautunut varsinaiseksi löydöksi. Idyllisen pieni kalastajakaupunki on täynnä erilaisia ruokatoreja ja markkinoita. Tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja lihoja on satama puolillaan. Liikenne on hallittua ja elämä kaduilla rauhallista. Ihmisten suunpielet nousevat pystyyn kun heidät kohtaa kaduilla. Pitkälle kehittynyt KK teki heti vaikutuksen minuun. Olen otettu. 

Borneon saari tunnetaan vehreistä sademetsistään ja viidakon eläimistä. Selvää oli, että viidakkoon lähdetään kalastajahatut päässä maksoi mitä maksoi. Otimmekin muutaman KK oleilupäivän jälkeen paikallisvuoron alle ja suuntasimme saaren itäpuolelle Sepilokin kansallispuistoalueelle, josta huomenna jatkamme opastetulle 3 päivän retkelle sademetsään. Kova hinku on nähdä harvinaisia orangutan apinoita, jotka muistuttavat hyvinkin paljon peilikuvaani sekä kääpiönorsuja. Kaikki on sattuman varassa. Toivotahan onnea meille! 

// Olavi Uusivirta - Tuhat Vuotta Sitten

Jaa tää juttu:

Kysy tai kommentoi. Jutellaan.

0 kommenttia: