image1

Suomisnäpin oma filosofi.

IT'S NOT ENOUGH FOR ME

Vuosien tauon jälkeen palasin Langkawin saarelle nauttimaan auringosta ja etenkin ihmisistä, jotka omaavat suuren ja lämpimän sydämen Malesiassa. Löysimme majapaikaksi japanilaisen rouvan ja iranilaisen herrasmiehen idyllisen "kesämökki" guesthousen. Pieni japsileidi nautti päivät pitkä punaviiniä kuunnellen jazzia tai katsellen sumopainia samalla peijaten kissojaan, joita löytyi pihapiiri kuhisi. Isäntä  omalla veikeällä otteellaan viihdytti majalaisia ja selvitti kadonneen koneen mysteeriä. Olihan hän kuitenkin lentäjän tuttu ja Yhdysvaltain presidentinkin kanssa asioinut. Ah että meillä riitti hymyä aamusta iltaan heidän kanssaan. 

Reppureissaamisen nihkeä puoli on sentin venyttäminen. Mistään luksusesta ei tällä budjetilla voida puhua mutta ei sitä tältä reissulta haetakaan. Seikkailuja ja elämyksiä niitä täällä ollaan hakemassa. Pieni luksus kuitenkin tekee välillä terää. Joskus se voi tarkoittaa euron kahden lisäpanostusta ravintolalaskuun tai hotellin pehmeää sänkyä. Langkawilla se tarkoitti auringonlaskuristeilyä. Ai että. Aasialaisia ja länsimaalaisia grilliherkkuja. Kylmää olutta ja pina coladaa. Vesillä oleminen on vain parasta. Rauhoittavaa ja nautittavaa. Horisonttiin tuijottamista ja merituulen huminaa. Vapautta. Samoilla aalloilla lähdettiinkin jatkamaan iltaa Langkawin yöhön.

Langkawin yö teki tehtävänsä. Ensimmäisen oluen jälkeen olimme sopineet ruotsalaisen parivaljakon lähdöstä mukaamme Kuala Lumpuriin festareille ja ensi kesänä ruotsinlaivalle. Kaikki tapahtui sekunteissa. Matkustamisessa parhaat matkamuistot eivät suinkaan löydy Chinatowneista vaan ihmisistä. Hetkeen tarttuminen voi parhaimmillaan olla juuri tätä. 

// Olafur Arnalds - Old Skin


Jaa tää juttu:

Kysy tai kommentoi. Jutellaan.

0 kommenttia: