image1

Suomisnäpin oma filosofi.

STILL I CALL IT MAGIC

Muistan sen päivän kuin eilisen kun nousin Manhattanin metroasemalta suoraan Time Squarelle. Se hetki saa vieläkin ihoni kananlihalle. Se hetki oli kuin elokuvista. Kaikki ympärillä oleva tuntui epätodelliselta. Olin yhtä hymyä ja ihmetystä. Koin täsmälleen tämän saman hetken nyt Pariisissa. Ensikohtaaminen Eiffelin tornin kanssa pysäytti minut. Hetkessä olin ällikällä lyöty. En voinut kuin nauraa vain. Edessäni möllötti iso kasa rautaa kasattuna torniksi. Ei mitään sen enempää. Mutta kaikki ne tarinat, joita olin nähnyt ja kuullut muuttui todeksi. Olin osa niitä. Eskapismi täytti mieleni. Leijailin omassa kuplassani. Tämän hetken tulen muistamaan pitkään.

Pariisia isommassa kaupingissa en ole tainut ennen vierailla. Kaupunki pursuaa nähtävyyksiä ja tuntuu, että muutaman niistä voisi lahjoittaa Itämeren toiselle puolelle rikastuttamaan katukuvaa. Pariisin metrokartta muistutti pitkälti Tikkurilan värikarttaa, joten päätimme nähdä kaupunkia jalan mahdollisimman paljon. Mielikuvat Pariisista painottuvat vahvasti romantiikan puolelle ja tuntuikin, että jokaisen nurkan takaa pursusi lisää romantiikkaa. Kaupungin arkitehtuuri on väriltään hyvin hillittyä mutta ihmiset ovat sitäkin räikeämpiä. Mahtavaa tasapainoa. Kaupunkiin voisi kuluttaa useita viikkoja tutkaillen ympäriinsä, sen verran suuresta kirkonkylästä puhutaan. 

Pariisi lukeutuu New Yorkin kanssa sellaisiin kohteisiin, joissa ei kannata vierailla liian usein. Kaupungin taika kaikkoaa muuten. Onhan tuo Pariisi yksi must see -kohteista. Kallis kuin mikäkin mutta jokaisen sentin arvoinen. 

// Goldplay - Magic

Jaa tää juttu:

Kysy tai kommentoi. Jutellaan.

0 kommenttia: