image1

Suomisnäpin oma filosofi.

Todennäköisyyden todennäköisyys


Aikamoinen viikko takana. Tänään 20:48 bussissa kotimatkalla radiossa soi Matti Johannes Koivun Elämä heittelee. Naurahdin ääneen. Merkki taas universumilta. Kuittaan takaisin. Todennäköisyyslaskut ei koskaan saanu mun suuta vaahtoamaan innosta koulussa. Kylläkin elämän sattumakertoimia tykkään pyöritellä, varsinkin näin sunnuntai-iltaisin. Se todennäköisyys, että joku tapaa toisen ihmisen on todella pieni. Marginaalinen. Sitä ennen vanhempien on tarvinut nähdä, rakastua ja tehdä sinut. Sitä ennen on käyty kiivas siittiöiden kilpajuoksu, jonka tuloksena olet juuri sinä niistä tuhansista muista kilpakumppaneista. Sitä ennen on tarvinnut tapahtua big ja bang. Juuri kaikesta tästä on muodostunut juuri planeetta Maa. Juuri tässä aurinkokunnassa. Tai yksinkertaistettuna, juuri tänään.  Juuri tänään tapahtui jotain, mikä vei mukanaan. Elämä tosiaan heittelee. Olen iloinen, että annan sen heitellä, enkä vastusta sitä. Nautin tästä. Tästä, että saa tehdä asioita uudella tavalla. Heittäytyä. Olen tainut ihastua. Elämään. 

Sain myös terveiset Tampereelta. The Beach. Mukava uusi tuttavuus. Kiitos kuuluu siitä sulle. Biisin loppuosa muistuttaa myös sua: hupsuttelua. Aamut lähtee tällä käyntiin, plus sun naurulla.



Jaa tää juttu:

Kysy tai kommentoi. Jutellaan.